33 % pohjoismaalaisista on kokeillut sosiaalista ostosten tekemistä, ja 22 % tekee säännöllisesti ostoksia sosiaalisen median kautta.
64 % Pohjoismaiden asukkaista ei ole kokeillut sosiaalista ostosten tekemistä, joskin 24 % voisi kuvitella tekevänsä niin. Norjassa on nähtävissä suurin osuus kuluttajia, jotka eivät ole tehneet ostoksia sosiaalisen median kautta eivätkä voisi kuvitella tekevänsä niin (45 %). Tanskasta löytyy toisiksi suurin osuus kuluttajia, jotka eivät ole tehneet ostoksia sosiaalisten medioiden kautta, eivätkä myöskään halua tehdä niin (41 %). Ruotsissa ja Suomessa osuudet ovat jokseenkin pienemmät (32 %).
Yleinen oletus on, että nuorin sukupolvi on kaikkein aktiivisin, mitä tulee sosiaaliseen ostosten tekemiseen. 30–39-vuotiaat tekevät kuitenkin ostoksia sosiaalisen median kautta aivan yhtä aktiivisesti. 40–49-vuotiaiden keskuudessa 37 % on kokeillut sosiaalisten ostosten tekemistä, kun taas 28 % yli 50-vuotiaista kuluttajista on kokeillut sitä.
Tarve tietylle tuotteelle motivoi useimpia kuluttajia tekemään ostoksia sosiaalisten medioiden kautta (47 %). Muita tärkeimpiä syitä ovat erityiset alennuskampanjat (28 %) ja tuotteen ainutlaatuisuus (27 %). On ehkä yllättävää, että vaikuttajien ja julkisuuden henkilöiden suosituksilla on vain vähän merkitystä (ainoastaan 6 % mainitsee tämän motivoivan heitä tekemään hankintoja sosiaalisen median kautta).
Suurimmat alueelliset erot pohjoismaalaisten motivaatiossa syntyvät alennuskampanjoista. Alennuskampanjat motivoivat eniten suomalaisia (40 % mainitsee tämän perusteeksi tehdä ostoksia sosiaalisten medioiden kautta), siinä missä vain 20 % norjalaisista saa motivaationsa alennuskampanjoista.
Tutkimus perustuu 4 044 edustavasti valitun yli 18-vuotiaan YouGov-paneelin jäsenen haastatteluihin aikavälillä 12-24.1.2022. Heistä 1 012 on Tanskasta, 1 008 Suomesta, 1 013 Norjasta ja 1 011 Ruotsista.