Mikä saa suomalaiset boikotoimaan brändiä?
Kun brändi kohtaa skandaaleja tai kielteistä julkisuutta, kuluttajien luottamus yleensä kärsii – ainakin hetkellisesti. YouGov on tutkinut, mikä saa 10 Euroopan maan kuluttajat boikotoimaan brändejä joko pysyvästi tai väliaikaisesti.
Eurooppaa tarkasteltaessa erityisesti espanjalaiset (50 %) ja tanskalaiset (45 %) kääntävät herkimmin selkänsä brändeille skandaalin tai kielteisen julkisuuden seurauksena.
Skaalan toisesta päästä löytyy maita, kuten Itävalta (30 %), Ruotsi (29 %) ja Norja (28 %), joissa alle kolmannes on boikotoinut skandaalin tai kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta brändiä.
Useimmissa tutkimuksen maissa miehet boikotoivat lisäksi brändejä todennäköisemmin kuin naiset.
Kuluttajat boikotoivat useimmin ruoka- ja rahoitusalojen brändejä
Brändien boikotointi koettelee kaikissa maissa raskaimmin ruoka-alaa, mutta myös pankit ja rahoitusala menettävät usein asiakkaita skandaalien seurauksena.
Myös muotiala on edustettuna monissa maista, kuten esim. Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Tanska ja Italia erottuvat tässä kohdin joukosta kääntämällä selkänsä useammin tietoliikennealalle, kun taas Espanjassa boikotti kohdistuu useammin supermarketteihin.
Ympäristö, eläinten oikeudet ja työolosuhteet ovat eurooppalaisille tärkeitä
Eurooppalaiset ovat yleisesti ottaen yksimielisiä siitä, että ympäristöhaitat, eläinten kaltoinkohtelu ja epäreilut työolot ovat tärkeimpiä perusteita brändin boikotoinnille.
Tanskalaiset erottuvat tässä asiassa selkeästi muista, sillä tärkein syy boikotille Tanskassa on veronkierto tai veropetokset (42 %).
Espanjassa bändin boikotoinnin syynä on suuremmassa määrin korruptio (29 %), kun taas suomalaisille on suurempi merkitys materiaalien ja raaka-aineiden alkuperällä (38 %).
Myös suomalaisia brändiboikotteja valottava raportti on ladattavissa täältä.
Tietoa tutkimuksesta
Tiedot perustuvat YouGov BrandIndexin ja YouGov Profilesin lukuihin. Haastattelimme lisäksi edustavasti valitun joukon yli 18-vuotiaita henkilöitä YouGov-paneelin kautta aikavälillä 27.7.-19.8.2020. Heistä 745 asui Saksassa, 149 Itävallassa, 204 Sveitsissä, 408 Ranskassa, 388 Italiassa, 512 Espanjassa, 388 Italiassa, 453 Tanskassa, 297 Ruotsissa, 366 Suomessa ja 280 Norjassa.