Miten Eurooppa arvioi Suomen tapaa käsitellä Euroopan pakolaiskriisiä

Seitsemässä Euroopan maassa tehty tutkimus paljastaa näkemykset pakolaiskriisin käsittelystä Euroopassa.

Euroopan johtajat hyväksyivät syyskuussa sopimuksen pakolaiskiintiöiden käyttöönotosta. Sopimuksella jaetaan 120 000 pakolaista Euroopan maiden kesken huolimatta Unkarin, Tšekin tasavallan, Slovakian ja Romanian vastustuksesta. Iso-Britannia puolestaan on kieltäytynyt osallistumasta suunnitelmaan. Tappion asiassa kärsineet Itä-Euroopan maat ovat ilmaisseet, etteivät ne hyväksy Länsi-Euroopan maiden ja erityisesti Saksan taholta kiusaamiseksi kokemaansa toimintaa ja pitävät päätöstä kansallisen itsemääräämisoikeuden loukkauksena.

YouGovin seitsemässä Euroopan maassa tekemästä uudesta tutkimuksesta käy ilmi, että eurooppalaisten mielestä heikoimmin kriisiä on hoitanut pakolaisten vastaanottamista voimakkaasti vastustanut Unkari, joka rakentaa aitoja ja torjuu pakolaisia kyynelkaasulla. Unkarin keskimääräinen nettotulos pakolaiskriisin käsittelyssä on -33. Toiseksi ja kolmanneksi heikoimman tuloksen saivat Kreikka (-16) ja Iso-Britannia (-15). Suomen keskimääräinen nettotulos on -1.

Parhaiten kriisiä katsotaan käsitelleen Saksan (+27), joka ennusteiden mukaan ottaa vuoden loppuun mennessä vastaan 800 000 pakolaista. Suurin osa saksalaisista (54 %) on sitä mieltä, että maa on hoitanut asiat hyvin. Toiseksi parhaiten kriisiä on näkemysten mukaan hallinnut Ruotsi (+17). Suomessa 27 % on sitä mieltä, että maa on käsitellyt kriisiin liittyvät asiat hyvin, kun taas 39 % on sitä mieltä, että Suomi on hoitanut asiat huonosti.

Jokaisella maalla on omat pakolaisten vastaanottamiseen liittyvät huolenaiheensa, ja joissakin maissa vastaanotto on ollut nihkeämpää kuin toisissa. Päällimmäiseksi tunteeksi nousee kuitenkin suru pikemmin kuin välinpitämättömyys. Suomessa päällimmäiset tunteet ovat empatia, avuttomuus, suru ja ärtymys.

Tutkimuksesta

Tutkimukseen osallistui yhteensä 9.334 aikuista Euroopasta. Tutkimus suoritettiin verkossa YouGovin kautta 17.9.–22.9.2015. Tulokset on painotettu vastaamaan kunkin maan aikuisväestöä sukupuolen, iän ja alueen mukaan.

PA images