Lihan ja kalan syönnin vähentämisellä on monia eri syitä
Osa-aikainen kasvissyöjä tai "fleksitariaani": Monet pohjoismaiset kuluttajat syövät viikoittain yhden tai useamman pääaterian, joka ei sisällä lihaa tai kalaa. Syyt lihan tai kalan poisjättämiseen ovat kuitenkin kovin erilaisia. Tämä käy selville YouGovin juuri julkaisemasta ”Food & Health 2016”-raportista, jossa on seurattu pohjoismaisten kuluttajien ruokaan ja terveyteen liittyviä asenteita yli 10 vuoden ajan.
YouGovin juuri julkaiseman Food & Health 2016 -raportin mukaan joka viides kuluttaja (SE 22 %, DK 17 %, NO 22 % ja FI 16 %) kertoo vähentäneensä lihan kokonaiskulutusta viimeksi kuluneen vuoden aikana. Tutkimuksen viimeisellä viikolla kysyttäessä huomattava enemmistö sanoi syöneensä vähintään yhden pääaterian (lounas tai illallinen), johon ei sisältynyt lihaa tai kalaa.
Norjalaiset ovat syöneet eniten lihaa tai kalaa sisältämättömiä pääaterioita viimeisen viikon aikana, sillä neljä viidestä kertoi syöneensä näin. Vähiten lihaa ja kalaa sisältämättömiä aterioita oli Tanskassa, jossa kolme viidestä söi kasvisruokaa vähintään kerran viikossa. Ruotsissa ja Suomessa kaksi kolmasosaa söi viimeisellä viikolla vähintään yhden aterian, jossa ei ollut lihaa tai kalaa.
Norjalaiset ilmoittivat lihattomille ja kalattomille aterioille suurimmalta osalta syyksi sattuman (66 %). Ruotsalaisista, jotka söivät kasvisruokaa viimeisellä viikolla, joka kolmas (34 %) ilmoitti kyseessä olleen aktiivisen päätöksen vähentää lihaa ja kalaa. Tämä on huomattavasti suurempi osuus kuin muissa Pohjoismaissa, joissa vain noin joka viides sanoo tehneensä aktiivisen päätöksen (DK 17 %, NO 18 % ja FI 22 %).
On myös suuria alueellisia eroja siinä, miksi pohjoismaiset kuluttajat ovat vähentäneet lihan ja kalan kokonaiskulutusta viimeksi kuluneen vuoden aikana. Suomalaisista kaksi viidestä on halunnut vähentää lihan ja kalan kulutusta terveyssyistä. Saman syyn mainitsee muissa Pohjoismaissa joka kolmas (SE 30 %, DK 31 % ja NO 29 %).
Ruotsissa (27 %) on vähennetty lihan ja kalan kulutusta ympäristöön liittyvistä syistä enemmän kuin muissa maissa (DK 15 %, NO 17 % ja FI %). Tanskalaiset vetoavat puolestaan taloudellisiin syihin (17 %) useammin kuin ruotsalaiset (6 %), norjalaiset (9 %) ja suomalaiset (8 %).
Food & Health 2016
– TUTKIMUS POHJOISMAISTEN KULUTTAJIEN SUHTAUTUMISESTA RUOKAAN JA TERVEYTEEN
YouGov on tutkinut yli 10 vuoden ajan pohjoismaisten kuluttajien suhtautumista ruokaan, ilmastoon ja terveyteen.
- ELINTARVIKKEET JA HUOLENAIHEET
Kuinka moni on huolissaan elintarvikkeiden sisällöstä ja miksi? Mitä yritetään välttää? Mitä tietoa ja asenteita kuluttajilla on lisäaineisiin liittyen? Mihin merkintöihin ja symboleihin luotetaan eniten? - RUOKA JA ILMASTO
Miten kuluttajat näkevät ruoan ja ympäristökysymysten yhteyden? Mitä ollaan valmiita tekemään ruoan osalta ympäristöystävällisyyden nimissä? - RUOKA, ELINTAVAT JA TULEVAISUUS
Miten vahvasti oma elinikä ja ruokailutottumukset ovat yhteydessä toisiinsa? Kuinka moni syö terveellistä ruokaa? Minkälaisia dieettejä ja ruokavalioita on käytössä? Millainen käsitys kuluttajilla on elintarviketuotannon uusista ilmiöistä?
Vastaajina on ollut kansallisesti edustava otos kunkin maan 16–64-vuotiaasta väestöstä. Kussakin maassa tehtiin 500 haastattelua.