YouGovin juuri julkaiseman Food & Health 2016 -raportin mukaan joka viides kuluttaja (SE 22 %, DK 17 %, NO 22 % ja FI 16 %) kertoo vähentäneensä lihan kokonaiskulutusta viimeksi kuluneen vuoden aikana. Tutkimuksen viimeisellä viikolla kysyttäessä huomattava enemmistö sanoi syöneensä vähintään yhden pääaterian (lounas tai illallinen), johon ei sisältynyt lihaa tai kalaa.
Norjalaiset ovat syöneet eniten lihaa tai kalaa sisältämättömiä pääaterioita viimeisen viikon aikana, sillä neljä viidestä kertoi syöneensä näin. Vähiten lihaa ja kalaa sisältämättömiä aterioita oli Tanskassa, jossa kolme viidestä söi kasvisruokaa vähintään kerran viikossa. Ruotsissa ja Suomessa kaksi kolmasosaa söi viimeisellä viikolla vähintään yhden aterian, jossa ei ollut lihaa tai kalaa.
Norjalaiset ilmoittivat lihattomille ja kalattomille aterioille suurimmalta osalta syyksi sattuman (66 %). Ruotsalaisista, jotka söivät kasvisruokaa viimeisellä viikolla, joka kolmas (34 %) ilmoitti kyseessä olleen aktiivisen päätöksen vähentää lihaa ja kalaa. Tämä on huomattavasti suurempi osuus kuin muissa Pohjoismaissa, joissa vain noin joka viides sanoo tehneensä aktiivisen päätöksen (DK 17 %, NO 18 % ja FI 22 %).
On myös suuria alueellisia eroja siinä, miksi pohjoismaiset kuluttajat ovat vähentäneet lihan ja kalan kokonaiskulutusta viimeksi kuluneen vuoden aikana. Suomalaisista kaksi viidestä on halunnut vähentää lihan ja kalan kulutusta terveyssyistä. Saman syyn mainitsee muissa Pohjoismaissa joka kolmas (SE 30 %, DK 31 % ja NO 29 %).
Ruotsissa (27 %) on vähennetty lihan ja kalan kulutusta ympäristöön liittyvistä syistä enemmän kuin muissa maissa (DK 15 %, NO 17 % ja FI %). Tanskalaiset vetoavat puolestaan taloudellisiin syihin (17 %) useammin kuin ruotsalaiset (6 %), norjalaiset (9 %) ja suomalaiset (8 %).
– TUTKIMUS POHJOISMAISTEN KULUTTAJIEN SUHTAUTUMISESTA RUOKAAN JA TERVEYTEEN
YouGov on tutkinut yli 10 vuoden ajan pohjoismaisten kuluttajien suhtautumista ruokaan, ilmastoon ja terveyteen.
Vastaajina on ollut kansallisesti edustava otos kunkin maan 16–64-vuotiaasta väestöstä. Kussakin maassa tehtiin 500 haastattelua.