Suurin osa uutisten kuluttajista on huolissaan harhaanjohtavista tiedoista verkossa

YouGovin ja Reuters Instituten vuotuinen 40 maassa toteutettava kysely uutisten kuluttamisesta paljastaa suuria huolia liittyen harhaanjohtaviin tietoihin verkossa.

YouGov toteuttaa joka vuosi yhteistyössä Reuters Institute for the Study of Journalismin kanssa kansainvälisen kyselyn, joka valottaa uutisten kulutusta ympäri maailman.

Tutkimus osoittaa, että kuluttajat ympäri maailman ovat erittäin huolissaan harhaanjohtavista tiedoista verkossa. 56 % yli 80 000 aikuisen kohderyhmästämme kertoo olevansa huolissaan siitä, ovatko verkkouutiset totta vai valetta - ja erityisen huolissaan he ovat poliitikkojen antamista valheellisista lausunnoista.

(Epä)tietoisuuden aikakausi

Neljä kymmenestä (40 %) on eniten huolissaan poliitikkojen jakamista harhaanjohtavista tiedoista verkossa. Toukokuussa 2020 Twitter alkoi merkitä tiettyjä Donald Trumpin ja muiden poliittisten johtajien jakamia kirjoituksia ”mahdollisesti harhaanjohtaviksi”, mikä oli lakipiste keskustelulle siitä, tulisiko palvelun puuttua Trumpin väitetysti valheellisiin, jo vuoden 2016 vaalien aikaan esitettyihin väittämiin.

Yli puolet vastaajista (52 %) kokee, että uutismedioiden tulisi raportoida asiasta poliitikkojen jaettua harhaanjohtavia tietoja verkossa, koska on tärkeää tietää, mitä poliitikko on sanonut. Vain kolme kymmenestä (29 %) on sitä mieltä, ettei asiaa pitäisi korostaa, koska poliitikko voi saada siten ansaitsematonta huomiota.

Poliitikkojen ohella kuluttajat kautta maailman ovat eniten huolissaan aktivistien (14 %), toimittajien (13 %) ja tavallisten kansalaisten (13 %) jakamista valheellisista tiedoista. Vain kymmenesosa (10 %) on eniten huolissaan vieraiden hallitusten levittämistä valeuutisista.

Raportti osoittaa, että luottamus maailmanlaajuiseen mediaan jatkaa laskuaan. Alle neljä kymmenestä (38 %) ilmoittaa luottavansa useimpiin uutisiin suurimman osan ajasta – neljän prosenttiyksikön lasku viime vuoteen verrattuna – kun taas alle puolet (46 %) luottaa itse kuluttamiinsa uutisiin. Kolmannes (32 %) ei luota verkkohakuihin, kun taas viidenneksellä (22 %) ei ole luottamusta sosiaalisia medioita kohtaan.

Millaisina kuluttajat ympäri maailman haluavat uutisensa mieluiten?

Tarkasteltaessa kuluttajien maailmanlaajuisia mieltymyksiä uutisten suhteen, kuusi kymmenestä (60 %) toivoo, ettei uutismedia toisi omia kantojaan esille uutisoinnissaan, siinä missä 28 % toivoo uutismedian jakavan kantansa.

Tammikuussa kerätyt tietomme osoittavat, että verkkouutisista maksavien kuluttajien osuus on kasvanut eri markkinoilla. Siinä, mistä uutisista kuluttajat maksavat on kuitenkin suuria eroja.

Click to enlarge

Esim. Norjassa neljä kymmenestä (42 %) maksaa verkkouutisista, siinä missä lähes kaksi kolmasosaa (64 %) maksaa paikallisista sanomalehdistä. Puolet norjalaisista (49 %) ilmoittaa, että jäisi kaipaamaan paikallisia sanomalehtiä, jos ne katoaisivat, ja vastaavan suuri osuus saksalaisista (54 %) kertoo samoin. Paikalliset uutiset eivät kuitenkaan nauti samaa suosiosta kaikkialla maailmassa. Esim. Isossa-Britanniassa neljä kymmenestä (39 %) ja viidennes (20 %), tässä järjestyksessä, maksaa kansallisista The Times- ja The Telegraph -lehdistä, ja vain neljännes (25 %) jäisi kaipaamaan paikallisia sanomalehtiä, jos ne katoaisivat.

Koronaviruksen vaikutukset

Huhtikuisessa kuuteen maahan rajoittuneessa lisätutkimuksessa selvisi, että kuluttajat käyttivät useita eri alustoja ja palveluita tiedon etsimiseen koronaviruksesta pandemian puhkeamisen jälkeen.

Neljännes (24 %) vastaajista ilmoitti käyttäneensä WhatsAppia etsiäkseen tai jakaakseen tietoja COVID-19:sta, kun taas viidennes (18 %) osallistui tuki- tai keskusteluryhmään tuntemattomien kanssa Facebookissa tai WhatsAppissa keskustellakseen viruksesta. Puolet (51 %) osallistui tällaisiin ryhmiin yhdessä tuntemiensa ihmisten, kuten ystävien, perheenjäsenten tai työtoveriensa kanssa.

Lataa raportti kokonaisuudessaan täst